Saayikoloojii

Xiinsammuu (Psychology)
	Xiinsammuun hariiroo namoonni walii isaanii fi naannoo isaanii wajjin qaban qorata.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Saayinsii Hawaasaa / Saayinsii Amalaa
Madda Maqaa	Xiinxala Sammuu
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Yaad-rimee Ijoo	Sammuu, Amala, Yaadsammuu, Miira
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Wilhelm Wundt, Sigmund Freud, B. F. Skinner, Jean Piaget, Carl Rogers
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Faayidaa Hojirraa	Yaala fayyaa sammuu, Barnoota, Guddina dhuunfaa, Hojii fi Gurmaa'ina
Dameewwan Walqabatan	Xiinjiree, Xiinribee, Xiwwaasa, Falasamaa

Xiinsammuun damee saayinsii kan faayidaa sammuu fi amaloota namaa qoratu dha. Kaayyoon battalaa xiinsammuu namoota dhuunfaa fi gareewwan karaa seera waliigalaa baasuu fi dhimmoota addayaa qorachuun hubachuu dha. Kaayyon waligalaa xiinsammuu hawaasa fayyaduu dha. Damee kana keessatti, namni hojii xiinsammuu hojjatu ogeessa xiinsammuu jedhama, akkasumas saayintistii hawaasummaa, amala ykn sammuu jedhamuus danda'a. Xinsammeessitoonni shoora faayidaan sammuu amala dhuunfaa fi haawaasaa irratti qabu hubbachuuf qoratu, kana wajjin bu'uura xiinsammuu fi baayoloojikaawaa kan faayidaa sammuu fi amala duuba jiru alooluu.

Maqaa fi Hiika Isaa

Maqaan saayinsii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:

Psychology: Jecha Afaan Giriikii irraa dhufe. Psyche (ψυχή) hiikni isaa "lubbuu," "hafuura," ykn "sammuu" yoo ta'u, logia (-λογία) immoo "qo'annoo" jechuudha. Kanaaf, hiikni isaa kallattiin "qo'annoo sammuu" ta'a.
Xiinsammuu: Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: xiin- (kan gochima "xiinxaluu" jedhurraa dhufe) fi -sammuu (kan jecha "sammuu" jedhurraa dhufe). Walumaagalatti hiikni isaa "xiinxala sammuu" jechuudha.

Seenaa Guddina Xiinsammuu

Ka'umsa Falsafaa

Seenaan xiinsammuu seenaa falsafaa wajjin hidhata cimaa qaba. Falaasoonni Giriikii durii kanneen akka Pilaatoo fi Aristootil waa'ee uumama sammuu, beekumsaa, fi yaadannoo irratti gaaffilee kaasanii turan. Pilaatoon sammuu fi qaamni adda adda (dualism) jedhee yoo amanu, Aristootil immoo isaan lamaan walitti hidhata qabu jedhe. Hojiin isaanii kun bu'uura gaaffilee xiinsammuun har'a deebisuuf yaaludhaaf kaa'e. Haa ta'u malee, qorannoon isaanii yaada irratti kan hundaa'e malee, mala saayinsawaa ammayyaa hin fayyadamne.

Dhaloota Xiinsammuu Akka Saayinsiitti

Xiinsammuun akka damee saayinsii addaatti kan hundeeffame jaarraa 19ffaa keessa. Bara 1879, Wilhelm Wundt laabiraatorii xiinsammuu isa jalqabaa magalaa Leipzig, Jarmanii keessatti bane. Wundt fi barattoonni isaa mala "introspection" (of-ilaalcha keessoo) fayyadamuun, caasaa yaadaa fi miiraa addaan baasanii qorachuuf yaalan. Adeemsi isaanii kun Xiincaasaa (Structuralism) jedhama. Argannoon laabiraatorii kanaa xiinsammuu falsafaa irraa adda baasee, gara saayinsii yaaliidhaan deeggaramuutti ceesise. Kanaaf, Wundt yeroo baayyee "abbaa xiinsammuu" jedhamee waamama.

Manneen Barumsaa Yaadaa Gurguddoo

Dhaloota Wundt booda, yaad-rimeewwan adda addaa dorgommii fi wal-mormiin ka'an.

Xiindalagaa (Functionalism): William James, abbaa xiinsammuu Ameerikaa, xiincaasaa mormuun, gaaffiin ijoon "caasaan sammuu maali?" odoo hin taane, "dalagaan ykn faayidaan sammuu fi amalaa maali?" jedhuu qaba jedhe. Innis akkaataa sammuun nama tokko naannoo isaatti akka madaqu gargaaru qorachuu irratti xiyyeeffate.
Xiinqaacceessa Sammuu (Psychoanalysis):
File:Sigmund Freud, by Max Halberstadt (1921).jpg
Sigmund Freud, hundeessaa xiinqaacceessa sammuu.
Sigmund Freud yaada warraaqsa fidedhaan beekama. Akka amantaa isaatti, amalli namaa irra caalaan humnoota sammuu keessoo hin beekamneen (unconscious) to'atama. Sammuun kutaa sadii qaba jedhe: eeyummaa (id - fedhii beelladaa), miirofii (ego - dhugaa), fi ana-olaanaa (superego - naamusa). Wal-dhabdeen kutaa kanneenii dhiphinaa fi rakkoo sammuu uuma.
Amalotummaa (Behaviorism): Ogeeyyiin akka John B. Watson fi B. F. Skinner qorannoon xiinsammuu wantoota ijaan mul'atan qofa (amala) irratti xiyyeeffachuu qaba jedhan. Sammuun "saanduqa gurraacha" kan qoratamuu hin dandeenyedha jedhanii, amaloonni hundi naannoo irraa kan baraman (conditioning) ta'uu ibsan.
Xiinsammuu Namummaa (Humanistic Psychology): Yaad-rimeewwan Furoyidii fi Amalotummaa mormuun, ogeeyyiin akka Abraham Maslow fi Carl Rogers namoonni bilisummaa filannoo fi fedhii of-guddisuu qabu jedhan.
Warraaqsa Yaadsammuu (Cognitive Revolution): Bara 1960mootaa keessa, guddinni kompiitaraa saayintistootaaf moodeelii haaraa kan sammuun namaa ittiin hojjetu kenne. Kunis qorannoon gara adeemsa sammuu keessaa (akka yaaduu, yaadachuu, fi rakkoo furuu) irratti akka xiyyeeffatu taasise.

Ilaalchawwan Xiinsammuu Ammayyaa

Xiinsammuun ammayyaa ilaalchawwan adda addaa fayyadamuun amala namaa ibsa.

Ilaalcha Baayoloojii (Biological Perspective): Caasaa sammuu, hormoonota, fi jeneetiksii irratti xiyyeeffata.
Ilaalcha Yaadsammuu (Cognitive Perspective): Akkaataa nuti odeeffannoo itti fudhannu, yaadannu, fi rakkoo furru qorata.
Ilaalcha Amalotummaa (Behavioral Perspective): Amaloonni akkamitti akka baraman (conditioning) fi jajjabeeffaman qorata.
Ilaalcha Xiinqaacceessaa (Psychodynamic Perspective): Dhiibbaa hawwiiwwan sammuu keessoo hin beekamnee fi muuxannoo ijoollummaa amala irratti qaban xiinxala.
Ilaalcha Hawaasaa-Aadaa (Sociocultural Perspective): Akkaataa aadaan, maatiin, fi hawaasni amala nama tokkoo itti bocan qorata.

Dameewwan Gurguddoo Xiinsammuu

Xiinsammuun dameewwan adda addaa hedduu qaba.

Xiinsammuu Kiliinikaa (Clinical Psychology): Rakkoolee sammuu kanneen akka dhiphinaa, mukaa'uu, fi dhukkuboota biroo qorachuu, adda baasuu, fi yaaluu irratti xiyyeeffata.
Xiinsammuu Gorsaa (Counseling Psychology): Namoota rakkoolee jireenyaa (akka gaa'elaa, hojii) wajjin wal'aansoo qaban gargaara.
Xiinsammuu Guddinaa (Developmental Psychology): Jijjiirama qaamaa, sammuu, fi hawaasummaa kan gad-rimee irraa kaasee hanga du'aatti jiru qorata.
Xiinsammuu Barnootaa (Educational Psychology): Akkaataa barattoonni itti baratan, mala barsiisuu, fi naannoo mana barumsaa qorata.
Xiinsammuu Industirii-Gurmaa'insaa (Industrial-Organizational Psychology): Xiinsammuu bakka hojiitti fayyadamuun, filannoo hojjetootaa, kaka'umsa, fi oomishtummaa fooyyessuuf gargaara.
Xiinsammuu Hawaasaa (Social Psychology): Akkaataa yaanni, miirri, fi amalli nama tokkoo warra kaaniin itti dhiibbaa jala galu qorata.

Malawwan Qorannoo Xiinsammuu

Xinsammeessitoonni amala namaa qorachuuf malawwan saayinsawaa adda addaa fayyadamu.

Yaalii (Experiment): Sababaa fi bu'aa adda baasuuf mala isa gaariidha. Qorataan jijjiiramaa tokko to'atee, dhiibbaa inni kan biraa irratti qabu safara.
Qorannoo Gaafannoo (Survey): Gaaffilee fayyadamuun namoota hedduu irraa odeeffannoo waa'ee ilaalcha ykn amala isaanii sassaabuuf gargaara.
Ilaalcha Uumamaa (Naturalistic Observation): Amala naannoo uumamaa isaa keessatti, osoo gidduu hin seenin, daawwachuudha.
Qo'annoo Dhimma Addaa (Case Study): Nama tokko ykn garee xiqqoo gadi fageenyaan qorachuudha.

Jechoota Xiinsammuu


Jechoota Xiinsammuu
Afaan Ingiliiziin	Afaan Oromoon	Hikkaa
Psychology	Xiinsammuu	Damee saayinsii kan sammuu fi amaloota namaa qoratu.
Amnesia	Ofirraanfannaa	Rakkoo yaadannoo kan muuxannoo ykn odeeffannoo darbe yaadachuu dadhabuun mul'atu.
Anxiety	Badada	Miira yaaddoo, sodaa, fi dhiphinaa kan sababa ifa ta'e hin qabne ykn kan haala jiru wajjin wal hin madaalle.
Attitude	Ilaalcha	Akkaataa nama tokkoo waan tokko irratti yaadu ykn miira dhaabataa qabu, kan amala isaa keessatti calaqqisu.
Bias	Loogii	Ilaalcha gara tokkotti jallatu kan murtii haqa qabeessa ta'e dhoowwu.
Catharsis	Aargalfii	Adeemsa miira cimaa ykn ukkaamfame (akka aarii) gadhiisuun boqonnaa argachuu.
Cognition	Yaadsammuu	Adeemsa sammuu kan akka yaaduu, beekuu, yaadachuu, fi rakkoo furuu.
Conscious	Yaadmullataa	Haala dammaqinaa kan namni naannoo fi yaada ofii isaa beeku.
Delusion	Yaadsoba / Ojjuu	Amantii sobaa kan ragaan faallaa ta'e jiraatus cimee qabamu.
Depression	Yaadammaca / Mukaa'uu	Rakkoo miiraa kan gadda gadi fagoo, abdii kutuu, fi fedhii dhabuun mul'atu.
Ego	Miirofii	Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sansakkaa kan dhugaa hubatuu fi fedhii eeyummaa to'atu.
Extrovert	Sansaa Iftoominaa	Nama hawaasa keessatti yeroo dabarsuu jaallatu fi anniisaa nama biraa irraa argatu.
Id	Eeyummaa	Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sammuu keessoo hin beekamne kan fedhii bu'uuraa (akka beelaa fi saalaa) battalumatti guuttachuu barbaadu.
Introvert	Sansaka Gooddummaa	Nama kophaa yeroo dabarsuu jaallatu fi keessa ofiitti xiyyeeffatu.
Instinct	Yaadumaa / Miiruumamaa	Amala uumamaan dhalootaan dhufu kan barumsaan hin arganne.
Mindfulness	Seexa'uummaa / Qalbeeffannaa	Haala yeroo ammaa keessa guutummaatti, osoo hin murteessin, argamuu.
Paradox	Mitihee	Ibsa ofiin of faallessu fakkaatu, garuu yeroo qoratamu dhugaa of keessaa qabaachuu danda'u.
Personality	Sansakkaa	Walitti qabama amala, yaadaa, fi miira nama tokkoo kan yeroo dheeraaf dhaabbataa ta'e.